Periodi ja lause

Klassisessa musiikissa fraasit yhdistyvät kahden keskeisen 8-tahtisen mallin mukaan, joihin jokainen pianisti törmää Haydnin, Mozartin tai Beethovenin jokaisella sivulla.

Periodi: kysymys ja vastaus

Periodi koostuu kahdesta fraasista: etulauseesta (kysymys), joka päättyy heikkoon kadenssiin – usein puolilopukkeeseen – ja jälkilauseesta (vastaus), joka alkaa samalla tavalla mutta päättyy täydelliseen kadenssiin. Ihanteellinen esimerkki: Beethovenin ”Oodi ilolle”.

M:4/4
L:1/4
K:C
"C"E E F G | "G"G F E D | "C"C C D E | "C"E3/2 "G"D/ D2 |
"C"E E F G | "G"G F E D | "C"C C D E | "G"D3/2 "C"C/ C2 |]

Tahdit 1–4: etulause pysähtyy D:hen dominanttisoinnun päällä (puolilopuke): musiikki esittää kysymyksen. Tahdit 5–8: jälkilause toistaa saman alun ja päättyy C:hen (täydellinen kadenssi): vastaus. Kun molemmat fraasit alkavat samoin, kyseessä on rinnakkaisperiodi; muuten kontrastoiva periodi.

Lause: esittely ja jatko

Toinen malli (lause, saks. Satz, Arnold Schönbergin luoma termi) toimii eri tavalla:

• Esittely (tahdit 1–4): 2-tahtinen perusajatus ja sen toisto (usein dominantille transponoituna);
• Jatko (tahdit 5–8): ajatus pirstoutuu lyhyemmiksi yksiköiksi, harmoninen rytmi kiihtyy ja kaikki ajaa kohti kadenssia.

M:4/4
L:1/4
K:C
"C"c2 e g | e2 c2 | "G7"B2 d f | d2 B2 | "C"c e "F"f a | "Dm"f d "G7"B d | "C/G"e2 "G7"d2 | "C"c4 |]

Kaava 2 + 2 + 4 luo vauhtia: esitä, toista ja kiihdytä sitten kohti päämäärää. Beethovenin sonaatin op. 2 nro 1 alku on oppikirjaesimerkki.