1900-luku

Musiikin historia · Piano historian halki · Taso 5 · 16 min

1900-luvulla ei ole enää yhtä vallitsevaa tyyliä, vaan suuntausten räjähdys, joskus keskenään vastakkaisten. Pianistille se avaa täysin uusia äänimaailmoja: epäsäännölliset rytmit, vapautettu dissonanssi, lyömäsoitinmainen piano, uudet soittotekniikat.

Pääsuuntaukset

SuuntausAjatuksetSäveltäjät ja teokset
Ekspressionismi, atonaalisuusTonaalisuuden hylkääminen; sitten kaksitoistasäveltekniikka: 12 kromaattista säveltä järjestettynä sävelriviksiSchönberg, Kolme kappaletta op. 11, Kuusi pientä kappaletta op. 19, Sarja op. 25; Berg, Sonaatti op. 1
KansanmusiikkiTalonpoikaismusiikin rytmit ja moodit, lyömäsoitinmainen pianoBartók, Mikrokosmos, Lapsille, Allegro barbaro; Kodály
UusklassismiVanhat muodot, selkeys, ironiaStravinski, Prokofjev (Visions fugitives, Toccata), Ravel (Le Tombeau de Couperin), Poulenc
Venäläinen myöhäisromantiikkaLyyrisyys ja virtuositeettiRahmaninov (Preludit, Études-tableaux), Skrjabin
AmerikkalaisetJazz, klusterit, kokeilutGershwin (Kolme preludia), Ives, Cowell (klusterit)
Sodanjälkeiset avantgarditTotaalinen sarjallisuus, sattuma, preparoitu piano, minimalismiMessiaen, Boulez, Cage, Ligeti, Reich, Glass

Vuosisadan alkupuoliskon teokset (Bartók, Rahmaninov, Ravel, Satie…) ovat monissa maissa pitkälti vapaasti käytettävissä; sodanjälkeisten säveltäjien teokset ovat yhä suojattuja: kuuntele niitä ja hanki julkaistut nuotit.

Kaksitoistasävelrivi

Schönberg ehdotti 12 kromaattisen sävelen järjestämistä sävelriviksi, jossa mikään sävel ei palaa ennen kuin muut 11 ovat soineet. Riviä voidaan sitten peilata, soittaa rapuliikkeenä ja transponoida. Tässä sävelrivi (keksitty tätä esimerkkiä varten):

M:3/4
L:1/8
K:C
C B, G, _A, _E _D | D _B, F _G E A |]

Epäsymmetriset rytmit

Bulgarialaisen musiikin innoittama Bartók käyttää tahtilajeja kuten 7/8, ryhmiteltynä 2 + 2 + 3: syke ontuu energisesti.

M:7/8
L:1/8
K:C
"^2+2+3"A2 c2 e3 | d2 B2 G3 | A7 |]

Tämän musiikin soittaminen

  • Ehdottoman tarkka rytmi: laske kahdeksasosat, jaa iskut, käytä metronomia.
  • Lyömäsoitinmainen kosketus silloin, kun sitä vaaditaan (Bartók, Prokofjev): tukeva ranne, puhtaat äänen alut, ilman kovuutta.
  • Huolellinen lukeminen: tilapäiset etumerkit koskevat usein vain yhtä säveltä; pedaali- ja dynamiikkamerkinnät ovat hyvin yksityiskohtaisia, ja niitä on noudatettava kirjaimellisesti.
  • Avoin mieli: kuuntele useita kertoja ennen kuin arvioit; korva sopeutuu yllättävän nopeasti.
Mistä aloittaa? Bartókin Mikrokosmos: 153 vaikeutuvaa kappaletta aivan ensimmäisistä vaikeimpiin, jotka opettavat moodeja, epätavallisia tahtilajeja ja polytonaalisuutta.
”Moderni” ei tarkoita ”satunnaista”: tämä musiikki on usein tiukemmin rakennettua kuin klassikot. Pieninkin väärä rytmi tai sävel kuuluu.

✓ Tee oppitunnin tietovisa

← Impressionismi (n. 1890–1920) · Jazz ja populaarimusiikki →