Giuseppe Verdi (1813–1901)

Italialaisen oopperan jättiläinen ”Nabuccosta” ”Falstaffiin”, jonka melodiat ovat kiertäneet maailman.

Kyläkapakoitsijan poika Verdi sai ensimmäiset oppituntinsa paikalliselta urkurilta, ja häntä tuki sitten bussetolainen kauppias Antonio Barezzi. Milanon konservatorio ei hyväksynyt häntä, joten hän opiskeli kaupungissa yksityisesti.

Nabuccon (1842) ja sen kuoron ”Va, pensiero” menestys teki hänet kuuluisaksi. Sitä seurasi sarja mestariteoksia: Rigoletto (1851), Trubaduuri ja La traviata (1853), sitten Don Carlos, Aida (1871) ja Requiem (1874).

Vuosien suhteellisen hiljaisuuden jälkeen hän kirjoitti seitsemänkymppisenä kaksi viimeistä oopperaansa Arrigo Boiton Shakespeare-librettoihin: Otello (1887) ja komedia Falstaff (1893). Hän kuoli Milanossa vuonna 1901.

Verdi ei kirjoittanut juuri mitään pianolle, mutta hänen sävelmiään on sovitettu ja parafrasoitu lukemattomia kertoja (etenkin Liszt). Verdin soittaminen pianolla opettaa ennen kaikkea laulamaan: bel canto -fraseerausta, hengitystä ja ”kitaramaisia” säestyksiä, joiden on pysyttävä kevyinä.

Pianonuotit (5)