Jazz (1910–2026)

1900-luvun alussa New Orleansissa syntynyt jazz nosti improvisoinnin ja swingin musiikin ytimeen.

Jazz syntyi 1900-luvun alussa New Orleansissa, satamakaupungissa, jossa kohtasivat torvisoittokunnat, ragtime, blues, kirkkomusiikki ja Karibian musiikki. Yhtyeet soittivat kaduilla, paraateissa ja tansseissa; useat soittimet improvisoivat samanaikaisesti melodian ympärillä. Ensimmäinen jazzlevy tehtiin vuonna 1917.

1920-luvulla Louis Armstrong teki improvisoivasta solistista jazzin tähden; oli New Orleans -jazzin ja stride-pianon aika. 1930-luvulla suuret swing-orkesterit (Duke Ellington, Count Basie) saivat koko Amerikan tanssimaan. 1940-luvulla Charlie Parkerin ja Dizzy Gillespien bebop nopeutti tempoja ja monimutkaisti harmonioita: jazzista tuli kuuntelumusiikkia.

Sitten tulivat cool jazz, modaalinen jazz (Miles Davisin Kind of Blue, 1959), free jazz, jazzrock… Euroopassa kitaristi Django Reinhardt keksi 1930-luvulla mustalaisjazzin. Brasiliassa jazz sulautui sambaan ja synnytti bossa novan.

Mikä yhdistää kaikkia näitä tyylejä: improvisointi sointukulun päällä, swing (epätasaiset kahdeksasosat ja korostukset iskuilla 2 ja 4), laajennetut soinnut (septimit, noonit) ja ii–V–I-sointukulku, standardien selkäranka.

Tunnuspiirteet

  • Improvisointi sointukulun päällä
  • Swing: epätasaiset kahdeksasosat, korostukset iskuilla 2 ja 4
  • Laajennetut soinnut: septimit, noonit, tredesimit
  • ii–V–I-sointukulku ja 32 tahdin standardit
  • Bluesin perintö: blue notet ja kysymys–vastaus

Tyypilliset muodot

  • Standardi (32 tahdin AABA-muoto)
  • Jazzblues
  • Balladi
  • Stride-piano
  • Bebop
  • Modaalinen jazz

Soittimet

  • Trumpetti ja saksofoni
  • Piano
  • Kontrabasso
  • Rumpusetti
  • Kitara (komppi, myöhemmin soolo)
  • Klarinetti ja pasuuna

Säveltäjät

  • Louis Armstrong (1901–1971)
  • Duke Ellington (1899–1974)
  • George Gershwin (1898–1937)

Kuuntele ja soita