12-tahtinen jazzblues

Blues on jazzin soitetuin muoto. Sen perusrakenne mahtuu 12 tahtiin ja kolmeen sointuun, jotka kaikki ovat dominanttiseptimisointuja (bluesin erikoisuus: jopa I-sointu on ”7”-sointu).

Perusblues (F-duurissa)

Kolme nelitahtista fraasia: väite (I), vastaus IV:llä, päätös (V – IV – I). Lauletussa bluesissa sanat noudattavat usein AAB-kaavaa: ensimmäinen rivi toistetaan, ja sitten siihen vastataan.

Jazzblues

Jazzmuusikot rikastavat tätä sointukiertoa ii–V-kuluilla ja läpikulkusoinnuilla:

• Tahti 2: nopea käynti IV:llä (”quick change”).
• Tahti 4: ii–V kohti B♭7:ää (Cm7 – F7 = B:n ii–V).
• Tahti 6: B°7 (eli H°7), vähennetty läpikulkusointu, joka nostaa bassoa B → H → C (F7/C).
• Tahdit 8–10: D7 (V/ii) ja sitten ii–V Gm7 – C7, joka johtaa takaisin F:ään.
• Tahdit 11–12: turnaround I – VI7 – ii – V, joka käynnistää kierron uudelleen.

Neljä ensimmäistä tahtia, vasemmassa kädessä shellit ja oikeassa bluesfraasi:

M:4/4
L:1/8
%%staves {RH LH}
V:RH clef=treble
V:LH clef=bass
K:F
[V:RH] "F7"F _A =A c z4 | "Bb7"_e d c _A F2 z2 | "F7"F _A =A c d c _A F | "Cm7"B2 G2 "F7"A2 c2 |]
[V:LH] [F,A,_E]8 | [B,,_A,D]8 | [F,A,_E]8 | [C,_E,B,]4 [F,,_E,A,]4 |]

Huomaa As, joka liukuu ylös A♮:hon: se on blue note, duurisoinnun päällä soitettu pieni terssi, bluesin ilmaisullinen sydän.