Diatoniset soinnut ja roomalaiset numerot

Musiikinteoria · Tonaalinen harmonia · Taso 3 · 14 min

Rakenna kolmisointu duuriasteikon kullekin seitsemälle asteelle käyttäen vain asteikon säveliä: saat sävellajin diatoniset soinnut. Jotta voimme puhua kaikista sävellajeista kerralla, nimeämme ne asteikon asteita vastaavilla roomalaisilla numeroilla.

Duurissa

AsteNimiC-duurissaLaatuSeptimisointu
ItoonikaCduuriCmaj7
iisupertoonikaDmmolliDm7
iiimedianttiEmmolliEm7
IVsubdominanttiFduuriFmaj7
VdominanttiGduuriG7
visubmedianttiAmmolliAm7
vii°johtosävelB° (= H°)vähennettyBm7♭5

Kaava duuri – molli – molli – duuri – duuri – molli – vähennetty pätee jokaisessa duurisävellajissa. G-duurissa: G, Am, Bm (h-molli), C, D, Em, F♯° (Fis-vähennetty).

M:4/4
L:1/4
K:C
"C""_I"[CEG] "Dm""_ii"[DFA] "Em""_iii"[EGB] "F""_IV"[FAc] | "G""_V"[GBd] "Am""_vi"[Ace] "Bdim""_vii°"[Bdf] "C""_I"[ceg] |]

Kaksi merkintätapaa

Nykyaikainen englanninkielinen käytäntö merkitsee duurisoinnut isoin kirjaimin (I, IV, V) ja mollisoinnut pienin (ii, iii, vi), vähennetyt merkillä ° (vii°) ja ylinousevat merkillä +. Ranskalaiset ja eräät vanhemmat eurooppalaiset oppikirjat kirjoittavat kaikki asteet isoin kirjaimin (I, II, III…), jolloin laatu jää sävellajin varaan. Käytämme tästä eteenpäin ensimmäistä tapaa, koska se kertoo kaiken yhdellä silmäyksellä.

Mollissa

Molli on hienovaraisempi, koska molliasteikosta on useita muotoja. Luonnollisella mollilla (a-molli: valkoiset koskettimet A:sta A:han) sointu v on molli (Em): siinä ei ole varsinaista johtosäveltä, puolisävelaskeleen toonikan alapuolella olevaa säveltä. Siksi 7. astetta ylennetään (a-mollissa Gis): saadaan harmoninen molli. Tällöin saamme:

M:4/4
L:1/4
K:C
"Am""_i"[A,CE] "Bdim""_ii°"[B,DF] "C+""_III+"[CE^G] "Dm""_iv"[DFA] | "E""_V"[E^GB] "F""_VI"[FAc] "G#dim""_vii°"[^GBd] "Am""_i"[Ace] |]

Käytännössä säveltäjät ottavat kummastakin muodosta sen, mikä heille sopii: i, ii°, III, iv, V, VI, vii° ovat yleisimmät soinnut; V (duuri) ja vii° sisältävät johtosävelen, ja III ja VII (a-mollissa G-duuri) on lainattu luonnollisesta muodosta, varsinkin sekvensseissä ja populaarimusiikissa.

Vinkki: jos mollissa näet tilapäisen etumerkin, joka ylentää 7. asteen (a-mollissa Gis, c-mollissa palautettu H…), olet hyvin todennäköisesti dominanttisoinnussa.
Huomio: roomalainen numero nimeää asteen, ei kiinteää sointua. ”V” on C-duurissa G mutta G-duurissa D. Siinä koko idea: sointukulku kuten I–IV–V transponoituu hetkessä.

✓ Tee oppitunnin tietovisa

← Lead sheetin lukeminen · Tonaaliset funktiot →