Klassismi (n. 1750–1820)
Musiikin historia · Piano historian halki · Taso 3 · 14 min
Barokin kontrapunktin monimutkaisuuden jälkeen säveltäjät tavoittelivat selkeyttä, tasapainoa ja luontevuutta. Tämä on Haydnin, Mozartin ja nuoren Beethovenin aikaa, keskuksena Wien – ja aikaa, jolloin fortepiano syrjäytti cembalon.
Tunnuspiirteet
- Säestetty melodia: selkeä oikean käden melodia hienovaraisen vasemman käden säestyksen päällä (Albertin basso, toistuvat soinnut).
- Säännölliset fraasit: 4 + 4 tahtia, kysymyksiä ja vastauksia (katso periodia käsittelevä oppitunti).
- Muodot: sonaatti, rondo, teema ja muunnelmat, menuetti ja trio.
- Sisäinen kontrasti: useita luonteita yhden osan sisällä (vastakkaiset teemat).
- Uusi dynamiikka: p, f, sf, crescendot, jotka fortepiano teki mahdollisiksi.
Kuunneltavia säveltäjiä ja teoksia
| Säveltäjä | Teokset |
|---|---|
| Carl Philipp Emanuel Bach (1714-1788) | Sonaatteja, fantasioita; tutkielma kosketinsoiton taidosta (1753) |
| Joseph Haydn (1732-1809) | 62 sonaattia, mm. Sonaatti C-duuri Hob. XVI:35 |
| Wolfgang Amadeus Mozart (1756-1791) | Sonaatit KV 545 (”facile”) ja KV 331 (Rondo alla turca), Fantasia d-molli KV 397 |
| Muzio Clementi (1752-1832) | Sonatiinit op. 36, Gradus ad Parnassum |
| Ludwig van Beethoven (1770-1827) | Pathétique-sonaatti op. 13 ja Kuutamosonaatti op. 27 nro 2, Sonaatit op. 49, ”Für Elise” |
Albertin basso
Domenico Albertin mukaan nimetty, klassismin säestys par excellence: murtosointu kuviolla matala – korkea – keski – korkea.
M:4/4
L:1/8
%%staves {RH LH}
V:RH clef=treble
V:LH clef=bass
K:C
[V:RH] "C"e4 g2 e2 | "G7"d4 f2 d2 | "C"c2 e2 "G7"d2 B2 | "C"c8 |]
[V:LH] C,G,E,G, C,G,E,G, | B,,G,F,G, B,,G,F,G, | C,G,E,G, B,,G,F,G, | C,G,E,G, C,4 |]
Tyylinmukainen soitto
- Kevyt, tasainen vasen käsi: Albertin basson pitää hurista, ei jyskyttää. Pidä peukalo (toistuva sävel) hyvin kevyenä.
- Kaaret = artikulaatio: klassinen legatokaari päättyy viimeisen sävelen pieneen keventämiseen.
- Appoggiaturat iskulla, painokkaasti, pehmeästi purkautuen.
- Pedaali: säästeliäästi, värittämään tai yhdistämään muutamia sointuja, ei koskaan peittämään.
- Tempo: tasainen; rubato on hienovarainen ja palvelee melodiaa.
Ajattele oopperaa ja orkesteria: Mozart kirjoittaa pianolle kuin laulajille ja soittimille. Kysy itseltäsi: ”onko tämä jakso sopraano, viulut, käyrätorvet?” Kosketuksesi muuttuu.
Yleinen virhe: selkeyden sekoittaminen kuivuuteen. Klassinen musiikki tarvitsee laulavan, pyöreän soinnin – vain ilman liioittelua.