Rondo sekä teema ja muunnelmat – ilmainen kurssi:

Kaksi muotoa kahteen eri nautintoon. Rondo leikittelee paluun ilolla: kertosäe palaa yhä uudelleen kontrastoivien välijaksojen erottamana. Teema ja muunnelmat leikittelee muuntumisen ilolla: sama teema palaa jatkuvasti, mutta joka kerta muuttuneena. Kummassakin kehität olennaista sävellystaitoa: paljon vähästä.

1. Rondo: ABACA

Rondossa vuorottelevat kertosäe (A) ja välijaksot (B, C…). Sitä löytyy kaikkialta, Couperin'n rondeauista Mozartin ja Beethovenin sonaattien finaaleihin.

A	B	A	C	A (+ coda)
Kertosäe, C-duuri	Välijakso 1, G-duuri	Kertosäe	Välijakso 2, a-molli tai F-duuri	Kertosäe, lopetus

Kolme sääntöä hyvään rondoon:

Kertosäkeen täytyy olla heti tunnistettava: luonteenomainen rytmi, laulettava melodia, selvä loppu täydelliseen kadenssiin. Jos kuulija ei tunnista sitä kahdessa tahdissa, rondo ei toimi.
Välijaksojen täytyy erota toisistaan ja kertosäkeestä: B voi olla lyyrisempi, C dramaattisempi (usein mollissa).
Jokaisen välijakson loppu valmistelee paluuta: puolilopuke (pysähdys dominantille) luo odotusta kertosäkeelle.

2. Teema ja muunnelmat

Esität lyhyen, yksinkertaisen teeman ja toistat sen sitten useita kertoja, joka kerta yhtä puolta muuttaen. Runko (pääsävelet ja harmonia) pysyy tunnistettavana: se pitää kaiken koossa. Mozart kirjoitti kaksitoista muunnelmaa lauluun ”Ah vous dirai-je, maman” (Tuiki tuiki tähtönen): lapsellisen yksinkertainen teema ja loputon kekseliäisyys.

Tässä on 4 tahdin teemamme. Paina mieleesi sen rakennesävelet: C–E–G–E, F–A–G, E–C–D–H, C.

M:4/4
L:1/4
Q:1/4=90
K:C
%%staves {RH LH}
V:RH clef=treble
V:LH clef=bass
[V:RH] "C"C E G E | "F"F A "C/E"G2 | "Am"E C "G"D B, | "C"C4 |]
[V:LH] C,2 C,2 | F,2 E,2 | A,,2 G,,2 | C,4 |]

Muunnelma 1: koristeleva

Täytä rakennesävelten väliset aukot läpikulkusävelillä ja vaihtosävelillä. Teema on yhä paikallaan vahvoilla iskuilla, mutta nyt se ”virtaa” kahdeksasosina.

M:4/4
L:1/8
Q:1/4=90
K:C
%%staves {RH LH}
V:RH clef=treble
V:LH clef=bass
[V:RH] C2 EF G2 FE | FG AB c B G2 | ED CE DC B,D | C6 z2 |]
[V:LH] C,4 C,4 | F,4 E,4 | A,,4 G,,4 | C,8 |]

Muunnelma 2: rytminen

Samat sävelet, uusi rytmi: pisteelliset aika-arvot antavat marssimaisen luonteen, ja vasen käsi alkaa pomppia.

M:4/4
L:1/8
Q:1/4=100
K:C
%%staves {RH LH}
V:RH clef=treble
V:LH clef=bass
[V:RH] C3 E G3 E | F3 A G4 | E3 C D3 B, | C8 |]
[V:LH] C,2 [E,G,]2 C,2 [E,G,]2 | F,2 [A,C]2 E,2 [G,C]2 | A,,2 [C,E,]2 G,,2 [B,,D,]2 | C,2 [E,G,]2 C,4 |]

Muunnelma 3: moodin vaihto

Siirrymme c-molliin: käytä vain kolmen alennusmerkin etumerkintää (Es, As, B) ja pidä H palautettuna, johtosävelenä, tahdissa 3. Hitaammin soitettuna sama teema muuttuu juhlalliseksi, lähes traagiseksi. Tämä on näyttävin muunnelma pienimmällä vaivalla.

M:4/4
L:1/4
Q:1/4=60
K:Cm
%%staves {RH LH}
V:RH clef=treble
V:LH clef=bass
[V:RH] "Cm"C E G E | "Fm"F A "Cm/Eb"G2 | "Ab"E C "G"D =B, | "Cm"C4 |]
[V:LH] C,2 C,2 | F,2 E,2 | A,,2 G,,2 | C,4 |]

Muunnelma 4: tekstuurin vaihto

Teema siirtyy oktaavin ylöspäin ja vasen käsi vaihtaa Alberti-bassoon (pohjasävel–kvintti–terssi–kvintti). Yhtäkkiä kuuntelet klassista sonatiinia.

M:4/4
L:1/8
Q:1/4=110
K:C
%%staves {RH LH}
V:RH clef=treble
V:LH clef=bass
[V:RH] c2 e2 g2 e2 | f2 a2 g4 | e2 c2 d2 B2 | c8 |]
[V:LH] C,G,E,G, C,G,E,G, | F,A,CA, E,G,CG, | A,,E,C,E, G,,D,B,,D, | C,G,E,G, C,4 |]

Muitakin keinoja on: luonnemuunnelma (valssi 3/4-tahtilajissa, kehtolaulu, surumarssi), kontrapunktinen muunnelma (teema vasemmassa kädessä, uusi melodia sen yllä), harmoninen muunnelma (samat sävelet, uudet soinnut). Vakuuttava sarja etenee yleensä yksinkertaisesta loistavaan, loppupuolella hidas mollimuunnelma ja sen jälkeen virtuoosinen tai voitokas loppumuunnelma.

Vinkki: kirjoita ensin teemasi ”runko” (yksi sävel jokaista vahvaa iskua kohden sekä soinnut). Jokainen muunnelma on vain eri tapa pukea tämä runko. Jos muunnelma kadottaa rungon, kuulija kadottaa langan.

Yleisiä virheitä: liian pitkä tai monimutkainen teema (8–16 yksinkertaista tahtia riittää, kuten Mozart osoitti); muunnelmat, jotka muuttavat kaiken kerralla (mitään ei enää tunnista); tai päinvastoin arat muunnelmat, joissa vain yksi pikkuruinen yksityiskohta muuttuu. Muuta joka kerta rohkeasti yhtä tai kahta tekijää.

Sinun pajasi

Kirjoita 8 tahdin teema C-duurissa ABC-editorissa (tai ota tämän oppitunnin teema ja jatka sitä). Päätä se täydelliseen kadenssiin.
Kirjoita sen runko paperille: vahvojen iskujen sävelet ja jokaisen tahdin sointu.
Kirjoita kolme muunnelmaa: koristeleva (kahdeksasosat), molli (hitaampi) ja uudella säestyksellä (Alberti, valssi tai murtosoinnut).
Käytä samaa teemaa kertosäkeenä ja rakenna pieni ABACA-rondo: kirjoita välijakso B G-duurissa ja välijakso C a-mollissa, kumpikin 8 tahtia ja puolilopukkeeseen päättyen.
Kuuntele kokonaisuus: tunnistaako kertosäkeen toisesta tahdistaan joka kerta, kun se palaa? Osaatko kuvata jokaisen muunnelman ”persoonallisuuden” yhdellä lauseella?