Neljä tapaa säestää: täydet soinnut, murtosoinnut, Alberti, valssi
· Säestys ja pianistinen kirjoitustapa · Taso 3 · 16 min
Tunnet sointusi. Mutta sointu ei ole säestys: se on raaka-ainetta. Se, miten vasen käsi jakaa soinnun sävelet ajassa – sen tekstuuri eli säestyskuvio – muuttaa kappaleen luonteen täysin. Samasta melodiasta voi tulla hymni, kehtolaulu, Mozartin sonatiini tai salonkivalssi. Tällä oppitunnilla pidämme yhden melodian ja vaihdamme vain sen asua.
Melodia ja sen soinnut
Tässä on neljän tahdin melodiamme C-duurissa: C | G | a-molli ja sitten F | G ja sitten C. Ajamme sen neljän eri tekstuurin läpi.
1. Täydet soinnut: juhlallisuus
Kaikki soinnun sävelet yhdessä, pidettyinä. Se on yksinkertaisin tekstuuri, ihanteellinen koraaliin, hymniin, mahtipontiseen loppuun – tai harmonian nopeaan tarkistamiseen. Pidä sointu alueella C2–C4: alempana se samenee; ylempänä se on melodian tiellä.
M:4/4
L:1/8
Q:1/4=72
K:C
%%staves {RH LH}
V:RH clef=treble
V:LH clef=bass
[V:RH] "C"e4 d2 c2 | "G"d4 B4 | "Am"c2 e2 "F"a2 f2 | "G"d4 "C"c4 |]
[V:LH] [C,E,G,]8 | [B,,D,G,]8 | [A,,C,E,]4 [A,,C,F,]4 | [B,,D,G,]4 [C,E,G,]4 |]
Huomaa käännökset: G-duuri H bassossa, F-duuri A bassossa. Ne estävät vasenta kättä hyppimästä ja antavat askeleittain liikkuvan bassolinjan (C – H – A – H – C).
2. Murtosoinnut: liike
Soinnun sävelet levitetään kahdeksasosiksi. Musiikki alkaa virrata kuin kehtolaulu tai kitaralla säestetty laulu. Se on usein ensimmäinen ”elävä” tekstuuri, jota opitaan kirjoittamaan.
M:4/4
L:1/8
Q:1/4=80
K:C
%%staves {RH LH}
V:RH clef=treble
V:LH clef=bass
[V:RH] "C"e4 d2 c2 | "G"d4 B4 | "Am"c2 e2 "F"a2 f2 | "G"d4 "C"c4 |]
[V:LH] C,E,G,E, C,E,G,E, | G,,B,,D,B,, G,,B,,D,B,, | A,,C,E,C, F,,A,,C,A,, | G,,B,,D,B,, C,E,G,E, |]
3. Alberti-basso: klassista eleganssia
Domenico Albertin mukaan nimetty, se on klassisen tyylin (Mozart, Haydn, Clementi) tunnusmerkki. Sävelten järjestys: matala – korkea – keski – korkea. Se kirjoitetaan suppeaan asetteluun käden alle, ja se antaa kevyen, jatkuvan sykkeen.
M:4/4
L:1/8
Q:1/4=96
K:C
%%staves {RH LH}
V:RH clef=treble
V:LH clef=bass
[V:RH] "C"e4 d2 c2 | "G"d4 B4 | "Am"c2 e2 "F"a2 f2 | "G"d4 "C"c4 |]
[V:LH] C,G,E,G, C,G,E,G, | B,,G,D,G, B,,G,D,G, | A,,E,C,E, A,,F,C,F, | B,,G,D,G, C,G,E,G, |]
4. Valssibasso: ”umm-pa-pa”
3/4-tahtilajissa: basso iskulla 1 (matala), sointu iskuilla 2 ja 3 (keski). Se on Chopinin, Straussin ja ranskalaisen musetin keinunta. Mukautamme melodian 3/4-tahtilajiin:
M:3/4
L:1/8
Q:1/4=132
K:C
%%staves {RH LH}
V:RH clef=treble
V:LH clef=bass
[V:RH] "C"e4 g2 | "G7"f4 d2 | "C"c4 e2 | "G"d6 | "C"e4 g2 | "F"a4 f2 | "G7"d4 B2 | "C"c6 |]
[V:LH] C,2 [E,G,]2 [E,G,]2 | G,,2 [F,B,]2 [F,B,]2 | C,2 [E,G,]2 [E,G,]2 | G,,2 [D,B,]2 [D,B,]2 | C,2 [E,G,]2 [E,G,]2 | F,,2 [A,C]2 [A,C]2 | G,,2 [F,B,]2 [F,B,]2 | C,2 [E,G,]2 z2 |]
Basson (C2 tai G1) ja soinnun välinen suuri etäisyys on valssin sydän: vasen käsi ”hyppää”. Se on erinomainen kirjoitusharjoitus… ja soittoharjoitus.
Miten valita
| Tekstuuri | Luonne | Ihanteellinen tempo |
|---|---|---|
| Täydet soinnut | Juhlallinen, koraalimainen, päättävä | Hitaasta kohtalaiseen |
| Murtosoinnut | Lempeä, virtaava, laulumainen | Mikä tahansa tempo |
| Alberti | Klassinen, kevyt, elegantti | Kohtalaisesta vilkkaaseen |
| Valssi | Tanssiva, nostalginen tai loistava | 3/4, kohtalaisesta vilkkaaseen |
Sinun pajasi
- Ota jo kirjoittamasi 8 tahdin melodia (tai tämän oppitunnin melodia) ja kirjoita muistiin sen soinnut, yksi tai kaksi tahtia kohden.
- Kirjoita se piano rollissa neljä kertaa peräkkäin (32 tahtia): täysin soinnuin, murtosoinnuin, Alberti-bassolla – ja kirjoita se sitten uudelleen 3/4-tahtilajiin valssibassolla.
- Valitse Alberti-bassoa varten käännökset niin, että vasen käsi pysyy sekstin sisällä.
- Kuuntele kaikki neljä versiota ja anna kullekin luonnetta kuvaava nimi (”Hymni”, ”Kehtolaulu”, ”Sonatiini”, ”Valssi”).
- Kopioi lempiversiosi ABC-editoriin kahdelle nuottiviivastolle.
- Itsetarkistus: pysyykö melodia selvästi etualalla jokaisessa versiossa?
← Urkupisteet ja modulaatio · Nokturni, stride ja ostinato →