Carnet d’Anna Magdalena Bach (pièces anonymes)
Useissa vuoden 1725 Anna Magdalena Bachin nuottivihon kappaleissa ei ole säveltäjän nimeä: marsseja, poloneeseja, musette ja menuetteja, jotka kopioitiin Bachin perheen musisointia varten.
Laulaja Anna Magdalena Bach, Johann Sebastianin toinen vaimo, sai kaksi nuottikirjaa: ensimmäisen vuonna 1722 ja toisen vuonna 1725. Toinen vihko on perheen kokoelma, johon useat kädet kopioivat vuosien mittaan kosketinsoitinkappaleita, lauluja ja koraaleja.
Siinä on Bachin omia teoksia mutta myös François Couperinin ja Christian Petzoldin sävellyksiä sekä kappaleita, jotka saattavat olla hänen poikiensa, erityisesti Carl Philipp Emanuelin, säveltämiä. Monissa ei ole säveltäjän nimeä lainkaan: niiden joukossa ovat Musette D-duuri (BWV Anh. 126), Marssi Es-duuri (BWV Anh. 127) sekä useita poloneeseja ja menuetteja.
Siksi Bachin teosluettelo (BWV) sijoittaa ne ”Anhangiin”, liitteeseen, joka on varattu epävarmasti attribuoiduille teoksille. Niiden tarkka säveltäjä on edelleen tuntematon, ja on rehellisempää esittää ne anonyymeina.
Näistä lyhyistä, tanssillisista ja hyvin rakennetuista kappaleista on tullut opetuksen klassikoita: ne johdattavat kaksiäänisen musiikin lukemiseen, barokin tansseihin (menuetti, poloneesi, marssi, musette) ja ensimmäisiin korukuvioihin.